perjantai 17. kesäkuuta 2016

Hermojen lepuutusta


Rankan talven ja hektisen kevään jälkeen pieni hermojen lepuutus on tarpeen, lähden pienelle lomaselle parhaassa mahdollisessa seurassa eli sisarieni kanssa ;-D. Kuvat viime vuoden hermojen lepuutuksesta, samoihin maisemiin tänä vuonnakin! Säätiedotus lupaa sateista viikonloppua, mutta ei anneta se häiritä.....









sunnuntai 12. kesäkuuta 2016

Syöminen Venetsiassa

Ihan heti aluksi kerron, etten osaa antaa mitään vinkkejä Venetsiassa syömiseen, mutta voin kertoilla miten me hoidimme ruokahuollon Venetsiassa ;-D. Olen ehkä jo aikaisemmin kertonutkin, että tykkään vuokrata reissuun asunnon, koska siellä on keittiö ja jääkaappi! Ja tykkään myös siitä, että voi kierrellä toreilla ja ruokakaupoissa ostoksilla.


Tässä ihan meidän kesken voin tunnustaa, että minusta ravintoloissa syöminen on rasittavaa, ruoan valinta listalta, sen odottelu ja vihoviimeisenä laskun odottelu. Pari kertaa viikossa sitä jaksaa, mutta että joka päivä pitäisi käydä se ruljanssi läpi! Ei kiitos! Siksi pitää olla oma jääkaappi!

Tulimme Venetsiaan illalla ja ensimmäiseksi oli lähdettävä ruokakauppaan, joka onneksi oli ihan lähellä ja kiitos google mapsin, osasimme sinne eksymättä. Saimme haalittua iltapala- ja aamiastarvikkeet ennenkuin meidät häädettiin ulos kaupasta ;-D. Söimme vielä silloin iltakymmeneltä grillattuja possun raakamakkaroita, tomaatteja ja focacciaa.. Ja samaa söimme seuraavan päivän lounaaksi....

Aamiaisella meillä oli maitokahvia, ciapattaa, voita, aprikoosihilloa ja suolaisena leivänpäällisenä gorgonzolaa ja salami milanesea. Ihan niin italialaiseen tyylin ei ruvettu, että olisi menty pelkillä hilloleivillä ;-D. Näillä kyllä pärjäsi hyvin lounaaseen saakka!

Ostimme kaikki ruokatarvikkeet lähikaupasta, Zatteren rantakadulla sijaitsevasta Conadista. Kaupassa ei ollut lihatiskiä vaan kaikki liha oli pakattua, mutta ainakin vasikka oli pakattunakin hyvää. Grillitiski siellä sen sijaan oli, sieltä sai grillattua kanaa ja niitä ihania uunissa paistettuja pieniä perunoita, patate al forno, joissa maistui rosmariini. Ne olivat tosi herkullisia sekä lämpimänä että kylmänä.

Ja grillatut kanankoivet olivat nekin hyviä, ne maistuvat ihan erilaiselta kuin meillä myytävät grillatut broilerinkoivet ;-D. Raakamakkaroita oli tarjolla monenlaisia, mutta Rooman kokemusten perusteella ostimme possumakkaroita ja tykkäsimme niistäkin. Lisäksi palvelutiskillä oli tarjolla erilaisia kylmiä vihannesruokia, esim. grillattuja vihanneksia, caponataa jne. Leipähyllystä löytyivät sitten maukkaat focacciat ja ciapattat. Siellä olisi pärjännyt vaikka koko viikon noilla valmiilla ruuilla, ilman sen kummempaa kokkaamista kuin laittaa ne tarjolle.

Risotto Frutti di Mare

Tässä toisen illan ruoka lähicampon, Campo Santa Margheritan jossakin kuppilassa. Ihan kelpo ruoka, Risotto Frutti di Mare. Ei mikään kulinaarinen nautinto, mutta maukasta kuitenkin. Eikä meillä ollut edes tarkoitus syödä ravintolassa silloin, mutta vapunpäivänä kaupat olivatkin auki vain aamupäivällä ja kun illansuussa yritimme ruokaostoksille, kaupat olivat tiukasti kiinni! Niinpä sitten nälkäisinä luiskahdimme lähimpään ravintolaan.....

Olimme etukäteen suunnitelleet mitä haluaisimme syödä Venetsiassa, listalla olivat Spaghetti alle vongole, Fegato alla Veneziana, Pizza diavola, Saltimbocca ja cicchetti. Saltimbocca ja cicchetti jäivät syömättä, muut saimme selvitettyä.

 Fegato alla Veneziana


Fegato alla Veneziaa söimme Zatteren rantakadulla Giannissa, jota en oikein voi suositella. Ruoka oli sielläkin maukasta, mutta palvelu oli vähän niin ja näin, ei suorastaan huonoa muttei oikein sujuvaakaan. Täällä odotimme laskua tosi pitkään ja laskuun lisättiin 12% palvelumaksu......

Sen sijaan suosituksen voi antaa ihan Venetsian kodin kulman takana sijaitsevalle Pane Vino E San Danielelle. Aika vaatimattoman näköinen ravintola hiljaisella pikku campolla, mutta ruoka ja palvelu on hyvää. Söimme jänistä, Coniglio con Pinoli e Finocchietto Selvatico, isannän suositteleman hyvän valkoviinin kera ja jälkiruoaksi otettiin ikisuosikki creme brulee. Nam!

Vasikkaa laitoimme kotikeittiössä kaksikin kertaa. Vasikanpaistiviipaleet paistettiin parilapannulla, haudutettiin hetki valkoviinissä, paistinlientä keitettiin kokoon, vispattiin sekaan voinokare ja siinä se. Lisukkeena uunissa grillivastuksen alla grillattua vihreää parsaa ja lähikaupan palvelutiskiltä ostettuja uunissa paistettuja pikkuperunoita ja roseviiniä. Ja maistui hyvältä ;-D.
 
Tässä kuvassa ei ole tarjolla vasikkaa, vaan lounas tähteistä....

Asunnossa oli ihan oikea ruokailuhuonekin, mutta tykkäsimme enemmän syödä olohuoneen ikkunanurkassa, siitä kun näki kadulle. Pöytänä käytettiin olohuoneen kirjoituspöytää, siihen juuri ja juuri mahtui kaikki tarpeellinen.
 
 Tähteitä kylmänä lounaaksi: grillivihanneksia, uunissa paistettuja perunoita, grillattua parsaa.....

Kuivahtaneesta leivästä tehtiin herkkua paistamalla se pannussa oliiviöljyssä ja hankaamalla pintaan valkosipulin kynttä. Siis jonkinlainen versio bruschettasta. Päälle bresaolaa, ilmakuivattua naudanlihaa....


Toinen versio kylmästä lounaasta, focacciaa grillivihanneksilla, uunissa paistettuja perunoita kaupan tiskiltä, oliiveja, bresaolaa, edellispäiväistä tonnikalasalaattia ja vähän kanaa. Gorgonzolaa ja päärynöitä....

Vaikka Venetsiassa olisi ollut ihan oikea kala- ja vihannestori, emme niitä tullet hyödyntäneeksi. Ne eivät olleet ihan asunnon lähellä, joten lähikaupasta oli paljon kätevämpi käydä kotiintullessa nappaamassa syötävää. Tosin huomasimme pian, että kannattaisi käydä kaupassa heti aamusella, lounasaikaan pienessä ja sokkeloisessa kaupassa kävi aikamoinen kuhina ja kassajonot olivat pitkät.








Viimeiseksi vielä kerron siitä kuinka viimeisenä päivänä söimme Pizza Diavolot pienessä ravintolassa jossakin Rialton sillan lähitienoolla. Olimme viikon varrella muistelleet vanhoja vuosikymmenten takaisia Italian matkoja ja niitä ravintoloita, joissa tarjoilijoilla oli mustat housut ja valkoiset paidat ja pöydissä valkoiset pöytäliinat. Ja kuinka sujuvaa ja nopeaa palvelu silloin oli ollut!


Silloin viimeisenä päivänä, kun olimme jo luovuttaneet asunnon ja meidän piti syödä iltapäivällä ennen lentokentälle lähtöä jotakin, emmekä oikein jaksaneet edes miettiä missä söisimme. Astuimme vain sisään yhteen ravintolaan ja huomasimme, että tässähän oli ihan ilmielävänä sellainen muistojen ravintola ;-D.

Nuoret italialaiset tarjoilijapojat mustissa housuissa ja valkoisissa paidoissa! Tarjoilu sujui ja siinä välissä tarjoilija ehti jopa tarjoutua ottamaan meistä kuvan ja nappasi pari kuvaa. Söimme pizzat ja otimme jälkiruoaksi creme caramelit. Kaikki kävi niin sujuvasti eikä laskuakaan tarvinnut odottaa. Poistuimme ihan tyytyväisinä palveluun ja ruokaan. Ajattelimme, että tämä paikka täytyy muistaa ja käydä siellä toistekin.

Kotona sitten googlettelin ravintolaa, ajattelin laittaa sen jonnekkin muistiin ja mitäs sitten löysinkään netistä! Osteria Ai Tosi haukuttiin arvosteluissa aivan pataluhaksi, siis se ravintola josta me pidimme ;-D. Nyt ravintola on kirjattu muistiin tänne ja täytyy käydä uudelleen testaamassa paikka!

sunnuntai 29. toukokuuta 2016

Venetsiassa nähtyä

Heijastuksia, Venetsia tuntui olevan täynnä peilikuvia, aivan kuin kanaaleissa olisi ollut toinen kaupunki, rujo nurinkurin-Venetsia, vähän vinksahtanut ja vääntyillyt.




Heijastukset ikkunoissa eivät olleet yhtä rujoja kuin liikkuvan veden heijastukset...

Libreria Acqua Alta, hauska kirjakauppa, joka on aivan täpösen täynnä kirjoja. Niitä on muunmuassa ammeellinen, veneellinen ja monta monta hyllyllistä. Vanha herra tiskin takana ilmoitti rakastuneensa meihin molempiin ja varoitteli, että Venetsiassa on muitakin casanovia kuin hän ja niitä meidän pitää varoa ;-D.



Liikkuva kioski matkalla työpaikalle ;-D. Enpä ole koskaan tajunnut, että krääsänmyyjien kojut saa kasattua näinkin napakaksi paketiksi, jota näytti olevan ihan helppo liikutella. Yhtenä varhaisena aamuna näimme tämänkin ihmeen!

Kaiteeton silta, joka ei johda mihinkään!


Sateenvarjokaupan kyltti Rialton sillan pielessä


Venetsialaiset roskiksetkin ovat taiteella koristellut

Salaperäinen portti ja puutarha sen takana.




Taiteilijantarvikeliikkeen ikkuna.....

Basilika di San Marco di Venezia, Pyhän Markuksen tuomiokirkon sisäänkäynnin pylväät.......




Korkokuva talon seinässä, kamelia taluttava mies...

Nenänsä menettänyt patsas ja heijastuksia ikkunassa....
Tässä kaikki tällä erää!

sunnuntai 22. toukokuuta 2016

Asunto Venetsiassa

Yritän kirjoittaa nämä Venetsia-jutut vähän niinkuin omina osioinaan, nyt vähän juttua asunnosta. Tämä on samalla meille matkalaisille jonkinlainen matkapäiväkirja, joten kaikenlaista yksityiskohtaa tulee kuvana ja kuvailtuna ;-D. Koittakaa kestää....

Vuokrasimme siis asunnon Only Apartmentsin kautta, se sijaitsee Dorsoduron kaupunginosassa, lähellä Zatteren rantakatua. Osoite on Dorsoduro 1769 B Fondamenta Pescheria, näin ainakin asunnon vuokraaja sen ilmoitti ;-D.

Tämä Venetsian katujen numerointi on hyvin mielenkiintoinen, siinä kun ei tunnu olevan mitään logiikkaa, esim. Rialton sillan pielessä muutaman metrin matkalla löytyy talo numero 92 ja talo numero 388. Tätä kummallisuutta pohdimme aikamme ja meidän veikkauksemme on, että talot on numeroitu rakentamisjärjestyksessä. Jos jollakulla on asiasta faktaa, olisi se kiva tietää.

Muistini mukaan Donna Leonin kirjoissa komisario Brunetti, niin syntyperäinen venetsialainen kuin onkin, kävi postitoimistossa tutkimassa jonkinlaista osoitekirjaa halutessaan löytää jonkin osoitteen ;-D.
 
Venetsian kotiin mennään tuolta viimeisestä ovesta, joka onkin portti sisäpihalle ja alla näkymä portilta kohti kanaalia ja Fondamenta Pescheriaa. Naapurin yrtit kasvavat tuossa melkein kadulla, mutta emme  napsineet niitä ohikulkiessamme....




Tulimme Venetsiaan illalla, kello oli jo yhdeksän kun olimme perillä ja pimeässä sisäpiha näytti aika epäilyttävältä.....








 


Mutta kun kiivettiin raput ylös, siellä olikin mukava siisti asunto. Paljon ikkunoita ja valoa, vaikka eihän sitä silloin iltapimeällä vielä nähnyt. Check-in asuntoon hoitui mukavissa merkeissä ja sitten olikin jo kiire lähikauppaan. Piti saada jotakin iltapalaa ja aamiaistarvikkeita, ennenkuin voisi asettua yöpuulle.

Seuraavana aamuna heräsin siihen kun sisareni availi olohuoneen ikkunaluukkuja, ikkunaluukkujen availusta tulikin hauska aamurutiini. Olimme aivan kuin vastapäisen talon vanhat rouvat, kun ikkunaluukku avattiin täytyi samalla tsekata tarkkaan mitä kadulla tapahtuu ;-D. Tämä näkymä avautui ensimmäisenä aamuna avattuani makuuhuoneeni ikkunaluukut. Parhaat näkymät olivat kuitenkin olohuoneen ikkunoista. Alempana olevassa kuvassa eka aamun näkymä olohuoneen ikkunasta!



 
Tässä kuva olohuoneen ikkunasta alas kanaaliin, alla kulkee Fondamenta Pescheria ja toisella puolella kanaalia Fondamenta Barbarigo....



 
Ekan aamun kahvit kiehumassa mutteripannussa, hyvät kahvit olikin. Reissussa syötiin paikallinen "la prima colazione". Maitokahvia, leipää, voita ja hilloa. Oli meillä myös salamia ohuina viipaleina ja gorgonzolaa. Kaikki maistui oikein hyvältä maitokahvin kanssa, puolet vahvaa kahvia ja puolet vähän lämmitettyä maitoa.


Asunnossa on kaksi makuuhuonetta, tilava olohuone, jossa on peräti kolme ikkunaa, ruokailutila keittokomerolla ja ikkunallinen kylpyhuone suihkulla. Suihku on sellainen perinteinen italialainen, josta tulee vain se pieni liru. Eipähän tule tuhlattua vettä ;-D. Kylppärissä on myös pyykkikone, käytimme sitä pari kertaa.





 


Sitten vielä muutama kuva lähitienoista, tässä olemme tulossa lähikaupasta Zatterelta. Ensin pienen sillan yli, kuvaan on ikuistunut myös kirjakauppias, joka piti kauppaansa tuon muurin reunalla. Hän viihtyi oikein hyvin lähistön kuppiloissa ja näimme hänet jopa Campo di Santa Margheritalla, joka ei ole ihan vieressa ja kirjakauppa tuli toimeen ihan omillaan. Luulen tosin, että lähiseudun kauppiaat pitivät sitä vähän silmällä. Ja vielä kuva-arvoitus, löydätkö kuvasta roseeviinilasin?


Lisäys: vastaus kuva-arvoitukseen! Rajasin kuvaa vähän ja johan näkyy viinilasi, kello on siis 10.30 aamulla ;-D. Tosin ei voi tietää oliko tämä edes aamun ensimmäinen......



 Sitten mukavan näköistä callea pitkin.........




  Sitten käännös oikealle....


Ja callen päässä käännytään vasemmalle, huomaa terassi jonka reunalla piikkilankaesteet....


Rappujen edestä käännytään taas oikealle, tämän kujan varressa punaisessa talossa oli jotakin koulutoimintaa ja iltaisin kuoroharjoituksia. Tuon keskivaihella olevan valkoisen talon asukkaat pitivät helatorstaina picnickiä muurin reunalla, muuri oli pöytänä ja tuolit sen vieressä. Taustalla näkyy sottoportego eli rakennuksen ali kulkeva calle eli alikulku ;-D


Sottoportego, joka johtaa Fondamente Pescherialle, näillä sottoportegoilla taisi olla nimetkin, mutta tämän nimi ei ole jäänyt mieleen vaikka ihan kotinurkilla olikin.....

Sottoportegon jälkeen käännös vasemmalle ja vielä kulman ympäri, sitten ollaankin jo kotiportin
edessä ;-D
 

Tämä jatkuu vielä, kunhan saan aikaiseksi.......