15.4.2018

Talven univormu

Piti ihan tarkistaa, koska tässä blogissa on viimeksi ollut asukuvia ja totesin että viimeisin asukuva on Nanson mekosta 6.6.2017! Noh, eihän tuosta ole vielä vuottakaan ;-D.

Edellisessä postauksessa mainitsin kulkeneeni koko joulun jälkeisen ajan univormussa, joka koostuu mustista housuista, mustasta silkkipaidasta ja mustasta villatakista. Niinpä nyt kuvaan tämän univormun, tämä on ollut ihan selkeästi turvavaate ja helpottanut elämää kovasti kun aamuisin ei tarvitse miettiä mitä päällensä pukee. Riittää kun huolehtii, että univormun osat ovat kutakuinkin puhtaita ja rypyttömiä!



Tällä hetkellä olen vähän ymmälläni, koska en oikein tiedä mitä käyttäisin töissä kun ilmat alkavat ihan oikeasti lämpenemään. Oikeanpuoleisessa kuvassa olevaa Cosin villakangasmekkoa olen käyttänyt viime viikolla, sillä ehkä menee vielä jonkin aikaa, mutta se on kuitenkin aika lämmin. Ehkä voisinkin siirtyä mekkolinjalle, mekko ja paksut mustat sukkahousut nilkkurien kanssa voisi olla alkukevääseen sopiva univormu.

Tykkään tästä univormuajattelusta kovasti, vaikka se tarkoittaakin että työpäivät mennään ihan samoissa vaatteissa, mutta haittaako sekään ;-D. Työtovereita tuskin kiinnostaa mitä vaatteita käytän, eivätkä edes ehkä huomaa että olen joka päivä samoissa vaatteissa. Ja sitten kun itse kyllästyn univormuuni, voin vaihtaa sen.

Nämä kevätvaatteet ovat muuten jokakeväinen ongelma, miten siirtyä talvivaatteista kesävatteisiin kun hetken aikaa talvivaatteet ovat liian kuumia ja kesävaatteet liian kylmiä. Puhumattakaan siitä kuinka kyllästynyt on jo huhtikuulla talvivaatteisiinsa. Pitäisi ehkä olla ihan erikseen kevätvaatteet!

10.4.2018

Kevät keikkuen tulevi

Olin tänä aamuna ihan rehellisesti sanoen järkyttynyt! Eilisen lämpimän kevätpäivän jälkeen olikin satanut lunta ihan maan valkoiseksi. Mutta en suostunut enää vetämään jalkaani saappaita vaan nilkkureilla mentiin. Nyt kyllä yläkerran herra voisi lopettaa tuon lumen syytämisen, eihän ihmisriepukaan ihan kaikkea kestä!

Onpas ollut sellainen talvi, etten vielä edes kevätvaatteita ole haikaillut puhumattakaan kesävaatteista. Tosin nämä pari lämmintä kevätpäivää alkoivat jo herätellä talvikoomasta, tulee se kevät ihan oikeasti.

Tänä talvena on tosiaan haasteita riittänyt, sekä ilmojen että työmatkojen suhteen. Alkuvuosi on jännitetty ensin aamulla sitä viekö metro töihin ja illalla sitä tuoko metro kotiin. Onneksi liityntäliikenne sentään on toiminut moitteettomasti, metrosta kun rahjustan lähtölaiturille, siellä on jo bussi odottamassa.

Töissä työnteko on pirstaloitunut entisestään, päivän mittaan räpistelen varmaankin kahtakymmentä eri asiaa enkä ehdi keskittyä yhteenkään kunnolla. Pää ei oikein meinaa kestää näin hulvatonta menoa. Toiveikkaana lasken jo kuukausia eläkkeelle jäämiseen, niita on vielä jäljella 24 ja puolikas.

Talven pukeutumistyyliä voi kuvata vain yhdellä sanalla, univormu! Olen koko tämän vuoden pukeutunut mustiin housuihin, mustaan silkkipaitaan ja mustaan polvipituiseen villatakkiin. Ja päällimmäisenä musta pitkä untuvatakki, ainoat väriläikät ovat viinipunainen villamyssy ja huulipuna, siis jos olen sitä muistanut/ehtinyt laittaa. Kuinka alas vaatehullu naisihminen voikin vajota pukeutumisessaan talvikoomassa ;-D.

Nyt pois vinku ja valitus, kesää kohti mennään. Ja yläkerran herralle tiedoksi, että kesän 2018 on syytä olla sellainen vanhan hyvän ajan lämmin kesä. Sataa silloin kun on tarvis, mutta muuten pitelisi poutaa. Helteistä ei ole niinkään väliä!



10.1.2018

Keskinkertainen vaatevuosi 2017


Vaatevuosi 2017 oli keskinkertainen, tosin onnistuin löytämään muutamia toivomiani vaatekappaleita. Nimenomaan sellaisia, joista minulla oli ollut aika tarkka mielikuva.

Onnistunein hankinta oli niinmun' designin mustat pellavahousut, ne ovat juuri sellaiset kuin olin toivonutkin löytäväni. Mahdollisesti hankin ensi kesänä vielä toiset samanlaiset ihan varmuuden vuoksi, toisaalta valmistaja ehkä pitää näin hyvän tuotteen jatkossakin saatavilla.

Toinen onnistuminen oli Asokselta tilatut ylipolvensaappaat, tosin ne eivät ole kovin laadukkaan tuntuiset, mutta ehdottomasti hyvännäköiset ;-D. Näköjään ovat nyt hyvässä 50% alessa, vaikka ei tuo alkuperäinen hintakaan paha ollut, 65 puntaa oli 76 euroa. Näiden tilaamista vähän epäröin, koska en tiennyt Asoksen toimitustapaa, mutta tulivatkin ihan Postin kautta. Tilasin normaalin kokoni ja ovat ihan sopivat, myöskin varren leveys on hyvä, suorastaan optimaalinen!

Syksyllä innostuin kotimaisen Neulomon helpoista trikoovaatteista, mutta en saanut aikaiseksi niitä tilata. Mutta niitähän onneksi löytyy Prisman valikoimista, siis markettivaatteita parhaimmillaan ;-D. Kävin Olarin Prismasta nappaamassa itselleni  tuon Hanna-paidan ja nuo Sanna-housut. Paidan malli on tällaiselle rintavalle tosi hyvä, tykkään siitä. Housut ovat vähän siinä ja siinä, voipi olla että päätyvät joogahousuiksi ;-D.

1.1.2018

2018

Hyvää uutta vuotta! Vuosi 2017 on saateltu loppuun ja minun kohdallani se vuosi oli raskas elää. Onneksi se on nyt ohi ja uusi vuosi 2018 on toivoa täynnä ;-D.

Viime vuoden aikana tulin paljon miettineeksi omaa elämääni ja elämää yleensäkin. Olen ajatellut paljon lapsuuttani ja sitä maailmaa, jossa sen elin. Ajatellut kuinka paljon maailma ja ihmisten elämä on muuttunut minunkin elinaikanani.

Muistellut isääni, joka sai käydä vain kiertokoulua ja äitiäni, joka ei saanut saanut mennä keskikouluun koska oli tyttö. Miettinyt millaista heidän elämänsä sota-aikana oikeasti oli. Millaista elämä Koillis-Lapissa oli heidän nuoruudessaan ja millaista se mahtoi olla isovanhempieni nuoruudessa. Miettinyt ainoan tuntemani isovanhemman, isäni äidin elämää ja sitä kuinka vähän siitä loppujen lopuksi tiedän.

Olen elänyt vuoden 2017 aika alavireisissä tunnelmissa, mutta vuoden vaihtuminen antaa luvan luovuttaa alakulosta ja aloittaa uuden vuoden korkeammilla taajuuksilla. Niin henkisesti kuin fyysisestikin. Keveämpää vuotta 2018 toivotellen!